Olen jo varmaan kuukauden ajan ollut yli-innoissani keväästä, valoisuudesta ja lämmöstä. Ihmiset tuntuvat heränneen talviuniltaan, naapurit juttelevat ja Aurajoen rannassa näkyy ihmisiä pussikaljoittelemassa. Kaikki tuntui niin ihanalta ja mukavalta ja kauniilta...
...kunnes se iski. Siitepölyallergia. Viikon verran olen niistänyt, aivastanut ja niistänyt taas. Oireet tuntuvat päivä päivältä pahenevan, kun kaikki maailman koivut viettävät orgioita. Päänsärky, jatkuva väsymys, kurkkukipu, silmien kutina, kaulan kutina, koko kropan kutina. Pari viikkoa sitten vallalla ollut energisyyteni on tipotiessään, nyt vain nukun sisällä ja odotan ilmaa puhdistavaa rankkasadetta.
Aikaisempina vuosina olen käyttänyt antihistamiineja, mutta ne väsyttivät niin paljon että jätin ne pari vuotta sitten pois. Tänään sain tarpeekseni niistämisestä, luovutin ja pyöräilin - tukehtumiskuoleman uhallakin - apteekkiin ostamaan troppeja. Ja kappas vaan, kymmenen päivän satsi antihistamiinia maksaa viisi euroa! Kuukaudessa tämä tekee 15 euroa. Kuukauden setti silmätippoja maksoi kymmenen euroa. Jos oireet jatkuvat koko kesän, kuluiksi tulee lähemmäs sata euroa. Tämä on pitkä penni opiskelijan budjetissa. Lisäksi kaikissa apteekin valikoiman allergialääkkeissä on laktoosia, mikä ei minun kaltaiseni maitovammaisen kannalta ole ensinkään mukava juttu. Pistää ahistamaan. Atshiihh.
