Noniin, sitä on sitten meikäläinen elämänsä ensimmäisellä sairaslomalla. Hyppäsin lauantaina laivasta laituriin laittamaan köysiä kiinni. Alastulossa niskassa vihlaisi, ja parin tunnin päästä koko yläselkä ja hartiat oli jo jumissa, pää ei kääntynyt ja tuska oli melkoinen. Jätin sunnuntain työvuoron suosiolla tekemättä, ja tänään painuin lääkäriin hakemaan reseptejä ja saikkua. Nyt olen sitten ainakin torstaihin asti vaihtopenkillä.
On se kummallista, miten sairaus iskee kunnolla kiinni jos sen antaa iskeä. Huomaan ajattelevani kipeää niskaani lähes lakkaamatta, mikä tekee kivusta entistä tuskallisempaa. Sitten jos teenkin jotain kivaa ja unohdan kivun hetkeksi, minut valtaa huono omatunto. Sairaslomalla kun pitäisi olla työkyvyttömänä ja kärsiä ja tuskailla.
Vaan loma se on sairaslomakin, ja se tulee käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Ulkona on helle, ja minä keskityn sopivan sohva-asennon etsimiseen ja leffojen katseluun.
1 comment:
Mystistä. Viime yönä näin unta, että minun piti lähteä Tallinnaan Sinkkuelämä-tytyjen kanssa, mutta lautta jätti. Jostain syystä menin terminaaliin raivoamaan, että hakekaa nyt se Lissu tänne!
Post a Comment